Otetaan ensin ongelmat, sitten katsotaan onko mitään ratkaisuja/visioita tarjota.
Tätä voidaan korjata maahanmuuton kautta, toki Suomeen tuntuu olevan vaikea saada korkeamman profiilin maahanmuuttajia. Pakolaiset ovat tähän ehkä määrällisesti (tai no, nykyisillä odotettavissa olevilla oleskelulupapäätöksillä kyseessä ei ole edes määrällinen ratkaisu) ratkaisu, mutta todennäköisesti eivät laadullisesti.
Tässä tulee tehdä merkittäviä panostuksia turvapaikan/oleskeluluvan saaneiden kotouttamiseksi, jotta sijoituksista saadaan maksimihyöty. Lisäksi tulee tehdä merkittäviä panostuksia nykyisten hakijoiden käsittelyaikojen leikkaamiseen, jotta tiedetään keille tehokkaimmat kotouttamistoimenpiteet kannattaa kohdistaa.
Eläkejärjestelmän uudistus olisi tullut tehdä jo 80 -luvulla, viimeistään 90 -luvulla, mutta suuret ikäluokat sen sijaan koijasivat itselleen entistä suurempia etuja.
Tämä on asia, joka rapauttaa kilpailukykyämme, mutta johon ei järkevää ratkaisua ole olemassa.
Yksi vaihtoehto olisi tietysti järjestelmän kokonaisuudistus siten, että siirrytään malliin jossa maksetaan vain sen oman sukupolven eläkkeitä, tässä vain valtio joutuisi tekemään miljardipanostuksia, mutta tämä mahdollistaisi merkittävän työn hinnan laskemisen.
Tämä on varmaan vaikein korjattava, mutta käsitykseni mukaan nykytutkimus on sillä kannalla, että ennaltaehkäisevä työ mm. mt-ongelmissa sekä aikainen puuttuminen käsittääkseni tuottavat tuotto/panos-tasolla hyviä tuloksia.
Kuntauudistus, jossa kuntien määrää leikataan merkittävästi (oikeastaan voitaisiin lähteä siitä, että uudistuksen jälkeen ei olisi enää yhtään alle 5000 asukkaan kuntaa ja alle 10 000 asukkaan kuntiakin merkittävästi vähemmän, eli vaikka nyt kuntien lukumäärän puolitus). Tärkein menomomentti kunnilla on terveydenhuolto, joka onneksi SOTE-uudistuksessa siirretään isommille hartioille, tämä myös tavallaan hieman lykkää kuntauudistuksen akuuttia tarvetta.
Liikelaitostamiset, yhtiöittämiset, parempi johtaminen, parempi osto-osaaminen jne. Tästä on olemassa lukuisia esimerkkejä, kuinka onnistuneella johtamisella sekä pienillä uudistuksilla tarjotaan sama/parempi palvelutaso pienemmin resurssein.
Parhaina esimerkkeinä nyt vaikkapa tämä Pohjois-Savon TE-toimisto Työpaikat täyttyvät Pohjois-Savossa muuta maata paremmin – syynä "Kuopion ihme" - Talous - Helsingin Sanomat jossa työllistämislukemat ovat yli 50% parempia kuin maan toisiksi parhaalla TE-toimistolla ja tämä ainoastaan hieman työtapoja uusimalla sekä johtamista parantamalla.
Tällaiset luvut ovat esimerkkejä siitä kuinka julkisella puolella kaivattaisiin uusia tuulia ja parempaa johtamista, ei yksityisellä puolella ole mahdollista että yksi toimija on pitkään noin paljon parempi kuin kukaan muu. Jos markkinoiden ykkösellä on uusia toimintamalleja, bisnesmalleja tai muuta erityistä, se pyritään kopioimaan välittömästi kilpailijoiden toimesta. Julkisella puolella tämä tuntuu toteutuvan mahdollisimman heikosti.
Toki on myös annettava tunnustusta ja todettavat, että verottaja on organisaationa kehityksen kärjessä ja tulokset ovat oikeastaan kautta linjan vakuuttavia. Siellä tuotetaan huomattavasti aiempaa paremmin ja nopeammin palvelut, aiempaa selvästi pienemmällä toimisto- ja väkimäärällä.
Ajoneuvoveron siirtäminen Trafilta verottajalle on hieno veto ja vastaavia siirtoja soisi lisää. Toinen hieno laitos on Patentti- ja tekisterihallitus (PRH), joka myös on vakain askelin siirtynyt nykyaikaan ja vaikkei väkimäärä ole merkittävästi noussut, ovat käsittelyajat pudonneet merkittävästi. Vastakkaisena esimerkkinä taas TE-toimisto, joka muutamia poikkeuksia lukuunottamatta on jämähtänyt jonnekin 80-90-luvulle ja pikemmin estää työllistymistä kuin tukee sitä. Tässäkin toki sääntely tulee vastaan ja osa idioottimaisimmista käytännöistä tulee laista.
Perusterveydenhuoltoon tulee panostaa nykyistä enemmän, nyt perusterveydenhuolto on jäänyt lapsipuolen asemaan, kun kallis erikoissairaanhoito syö ylimääräiset resurssit. Tulee kunnalle/SOTE-yhtymälle huomattavasti edullisemmaksi hoitaa sairaudet heti kun ne ovat todettavissa ts. saada porukka käymään terveyskeskuksissa ja saada lääkärit ottamaan näistä kopin jo siinä kohtaa. Tähän Sote-uudistus tuonee parannusta, koska koko hoitoketju on silloin yhden toimijan alla, jolloin mahdollisuudet järkevään kokonaisasiakkuuteen sekä potilaan hoitoketjun rationalisointiin ovat olemassa.
Nyt on aivan järjetöntä, että perusterveydenhuolto on kunnilla ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiireillä. Tämä luo aivan turhia kilpailuasetelmia sekä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä kuinka tehokkaasti kunnanisät ovat saaneet perusterveydenhuollon hoidettua. Lisäksi on vaikea kuvitella pienten kuntien pystyvän hoitamaan näitä, kun Porin kokoisessa kunnassa perusterveyden puolella on jatkuva resurssipula sekä suurin osa lääkäreistä sairaanhoitopiirin listoilla, jolloin kunnalle jää vaihtoehdoiksi lähinnä vuokralääkärien sekä ulkomaalaisten lääkärien käyttö.
Perustulo voimaan heti. Siirtyminen kuolevalta alalta pois tulee tehdä mahdollisimman helpoksi mm. mahdollistamalla entistä laajemmin opiskelu työttömyysturvalla.
Lisäksi +50-vuotiaiden työllistämisestä tulee tehdä paljon entistä houkuttelevampaa esim. työllistämistuen kautta.
Puretaan nykyinen kassajärjestelmä sekä AY-jäsenmaksujen vähennysoikeus (toki sama työnantajapuolella) ja siirrytään ns. yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. On aivan naurettavaa, että kassat jotka maksavat 5,5 % ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista toimivat portinvartijoina. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys.
Luodaan uusi yhtiömuoto Oy:n ja henkilöyhtiöiden väliin, eli yhtiömuoto joka olisi erillinen oikeushenkilö, mutta jota ei koskisi niin laaja sääntely kuin osakeyhtiötä. Tämä helpottaisi yrittämisen aloittamista sekä start-uppien käynnistämistä.
Kansallinen tulorekisteri välittömästi tai ainakin nopeutetusti käyttöön, on aivan järjetöntä että nykyisenä sähköisenä aikana sama ilmoitus annetaan pahimmillaan kymmeneen eri paikkaan.
Muutoinkin sääntelyä tulisi pikemmin purkaa lupayhteiskunnasta kohti ilmoitusyhteiskuntaa.
Luovutaan yleissitovuudesta, tilalle kansallinen minimipalkka ja minimityöehdot. Lisäksi vahva sekä helposti raportoitava sanktiointi työnantajille jotka yrittävät kiertää tätä.
Poistetaan yritystuista kaikki joiden positiivisesta vaikuttavuudesta ei ole vahvaa näyttöä, lopetetaan tuulivoiman tariffitukeminen ja siirrytään esim. parhaiden teknisten ratkaisujen tukemiseen (esim. tuki tuulivoimaloille, jotka tuottavat enemmän kuin mediaanituulivoimala), poistetaan henkilöverotuksesta sekä yhteisöverotuksesta ylimääräiset lisävähennykset.
Parannetaan yrittämisen verotehokkuutta suhteessa ansiotyöhön, erityisesti henkilöyhtiöiden sekä elinkeinonharjoittajien osalta (tässäkin uusi yhtiömuoto ns. kevennetty Oy olisi avainasemassa), nyt verohyöty yrittämisestä on minimaalinen suhteessa palkkatyöhön, jos et toimi osakeyhtiömuodossa.
Lisäksi henkilöyhtiöt ja elinkeinonharjoittajat toimivat henkilökohtaisella riskillä, jolloin epäonnistuminen yritystoiminnassa vie myös yksityisen puolen varat.
Min 50 % näillä keinoilla saavutettavista säästöistä yhteisöveron ja yrittäjätulon ansiotuloverotuksen laskemiseen.
Jos nämä eivät riitä, nostetaan perintöveroa sekä kiinteistöveroa, koska näillä ei ole juurikaan ohjaavaa vaikutusta.
Perintöveron osalta toki yritysten sukupolvenvaihdoksissa voitaisiin ottaa käyttöön ns. Saksan malli, eli jos siirretään sukupolvelta toiselle ulkopuolisia työllistävä yritys ja yritys jatkaa toimintaansa seuraavan viiden vuoden ajan samassa omistuksessa, on sukupolvenvaihdos perintöverovapaa.
Lisäksi perintöverotuksessa tulisi entistä enemmän tukea yhden sukupolven hyppyä, eli perinnön siirtoa suoraan lapsenlapsille. Nykyisin perinnöt menevät pääosin eläkeläisiltä eläkeläisille, jolloin perintöjen vaikutus kansantalouden toimivuuteen kierrossa olevan rahan suhteen jää vähäiseksi, koska perinnöt kohdistuvat pääasiassa ikäluokkiin joilla on jo varallisuutta.
Jos perinnöt kohdistuisivat perittävien lapsenlapsiin, olisi kansantaloudellinen vaikutus huomattavasti suurempi, koska perinnönsaajat olisivat keskimäärin nuorempia.