Suomen talous kuntoon

Kirjoitin taannoin oman näkemykseni siitä, mikä Suomen taloudessa on pielessä ja miten asiat tulisi nähdäkseni korjata.

Ajattelin nyt että myös blogimuotoon saatettuna tämän voisi saattaa ihmisille luettavaksi.

Otetaan ensin ongelmat, sitten katsotaan onko mitään ratkaisuja/visioita tarjota.

Väestörakenne, lähivuosina eläköityvät loput suurista ikäluokista, jolloin työikäisten ja eläkeläisten suhde on vinoutunut (pl. jos maahanmuutto jatkuu nykymenoa, väestörakennekin oikenee)

Tätä voidaan korjata maahanmuuton kautta, toki Suomeen tuntuu olevan vaikea saada korkeamman profiilin maahanmuuttajia. Pakolaiset ovat tähän ehkä määrällisesti (tai no, nykyisillä odotettavissa olevilla oleskelulupapäätöksillä kyseessä ei ole edes määrällinen ratkaisu) ratkaisu, mutta todennäköisesti eivät laadullisesti. 

Tässä tulee tehdä merkittäviä panostuksia turvapaikan/oleskeluluvan saaneiden kotouttamiseksi, jotta sijoituksista saadaan maksimihyöty. Lisäksi tulee tehdä merkittäviä panostuksia nykyisten hakijoiden käsittelyaikojen leikkaamiseen, jotta tiedetään keille tehokkaimmat kotouttamistoimenpiteet kannattaa kohdistaa.

Eläkepommi, suuret ikäluokat huijasivat itselleen eläkesysteemin, jossa työssäkäyvä ikäluokka maksaa käytännössä työeläkkeet. Tällöin he pääsivät nauttimaan systeemistä, jossa itseä edeltävät ikäluokat ovat selvästi pienempiä (pienet eläkemaksut, jopa selvästi alle 10 %) sekä jättivät lisääntymättä samaan tahtiin kuin edeltävät ikäluokat, jolloin ilman isompaa muutosta eläkemaksu huitelee siellä 25-31 %:n tienoilla seuraavat parikymmentä vuotta. 

YEL-maksuissa tilanne on kaikista järkyttävin, kun koko kerätty potti menee tällä hetkellä maksuun, eikä rahastoitavaksi jää tällä hetkellä mitään. Tähän päälle vielä "superkertymät", varhennetut eläkeiät ym. koijaukset.

Eläkejärjestelmän uudistus olisi tullut tehdä jo 80 -luvulla, viimeistään 90 -luvulla, mutta suuret ikäluokat sen sijaan koijasivat itselleen entistä suurempia etuja. 

Tämä on asia, joka rapauttaa kilpailukykyämme, mutta johon ei järkevää ratkaisua ole olemassa. 

Yksi vaihtoehto olisi tietysti järjestelmän kokonaisuudistus siten, että siirrytään malliin jossa maksetaan vain sen oman sukupolven eläkkeitä, tässä vain valtio joutuisi tekemään miljardipanostuksia, mutta tämä mahdollistaisi merkittävän työn hinnan laskemisen.

Työurien pituus sekä syrjäytyminen, suomalaisten eläköitymisikä on 60,9 vuotta, tästä käytännössä 2,7 vuotta aiheutuu työkyvyttömyyseläkkeellä jääneistä. Työkyvyn ylläpito, tarvittaessa työurien "siirto" sekä mielenterveysongelmiin panostaminen ovat niitä pointteja, joihin täytyisi kiinnittää huomiota, jotta isompi osa porukasta jaksaa työelämässä edes lähes koko teoreettisen työssäoloiän (Todettakoon että suoraan työelämästä eläköityvien keskimääräinen eläkeikä on 63,6 vuotta).

Tämä on varmaan vaikein korjattava, mutta käsitykseni mukaan nykytutkimus on sillä kannalla, että ennaltaehkäisevä työ mm. mt-ongelmissa sekä aikainen puuttuminen käsittääkseni tuottavat tuotto/panos-tasolla hyviä tuloksia.

Kuntien lukumäärä, Suomessa on liian paljon kuntia, ei pelkällä lähidemokratialla voi perustella nykyistä kuntamäärää. 

Suomessa on yli 300 kuntaa, kuntien keskimääräinen asukasluku on ~16 000, joka ei sinänsä ole ollenkaan huono lukema. 

Ongelma on siinä, että kuntien asukaslukujen mediaani on ~6000 henkeä. 

Alle 5000 asukkaan kuntia on ~135 ja alle 10 000 asukkaan kuntia 78. 

Tässä luodaan kuntalaisille liian suuret riskit, toki osaava kunnanjohto pyörittää menestyksellä pientäkin kuntaa, mutta näissä kunnissa sattuman osuus on liian suuri. 

Alle 5000 asukkaan kunta, yksi epäonnistunut rakennusprojekti, jonka seurauksena on esimerkiksi homekoulu ja kunta on pysyvästi taloudellisesti kuralla.

Kuntauudistus, jossa kuntien määrää leikataan merkittävästi (oikeastaan voitaisiin lähteä siitä, että uudistuksen jälkeen ei olisi enää yhtään alle 5000 asukkaan kuntaa ja alle 10 000 asukkaan kuntiakin merkittävästi vähemmän, eli vaikka nyt kuntien lukumäärän puolitus). Tärkein menomomentti kunnilla on terveydenhuolto, joka onneksi SOTE-uudistuksessa siirretään isommille hartioille, tämä myös tavallaan hieman lykkää kuntauudistuksen akuuttia tarvetta.

Julkisen puolen tehokkuus, julkisen puolen tehokkuus laahaa käytännössä jokaisella mittarilla ja alalla perässä yksityistä puolta. Jo toimenpiteillä jotka onnistuneesti tuovat julkisen puolen organisaatioita lähemmäs yksityistä puolta, päästäisiin lähelle kestävyysvajeen nollausta.

Liikelaitostamiset, yhtiöittämiset, parempi johtaminen, parempi osto-osaaminen jne. Tästä on olemassa lukuisia esimerkkejä, kuinka onnistuneella johtamisella sekä pienillä uudistuksilla tarjotaan sama/parempi palvelutaso pienemmin resurssein. 

Parhaina esimerkkeinä nyt vaikkapa tämä Pohjois-Savon TE-toimisto Työpaikat täyttyvät Pohjois-Savossa muuta maata paremmin – syynä "Kuopion ihme" - Talous - Helsingin Sanomat jossa työllistämislukemat ovat yli 50% parempia kuin maan toisiksi parhaalla TE-toimistolla ja tämä ainoastaan hieman työtapoja uusimalla sekä johtamista parantamalla. 

Tällaiset luvut ovat esimerkkejä siitä kuinka julkisella puolella kaivattaisiin uusia tuulia ja parempaa johtamista, ei yksityisellä puolella ole mahdollista että yksi toimija on pitkään noin paljon parempi kuin kukaan muu. Jos markkinoiden ykkösellä on uusia toimintamalleja, bisnesmalleja tai muuta erityistä, se pyritään kopioimaan välittömästi kilpailijoiden toimesta. Julkisella puolella tämä tuntuu toteutuvan mahdollisimman heikosti. 

Toki on myös annettava tunnustusta ja todettavat, että verottaja on organisaationa kehityksen kärjessä ja tulokset ovat oikeastaan kautta linjan vakuuttavia. Siellä tuotetaan huomattavasti aiempaa paremmin ja nopeammin palvelut, aiempaa selvästi pienemmällä toimisto- ja väkimäärällä. 

Ajoneuvoveron siirtäminen Trafilta verottajalle on hieno veto ja vastaavia siirtoja soisi lisää. Toinen hieno laitos on Patentti- ja tekisterihallitus (PRH), joka myös on vakain askelin siirtynyt nykyaikaan ja vaikkei väkimäärä ole merkittävästi noussut, ovat käsittelyajat pudonneet merkittävästi.  Vastakkaisena esimerkkinä taas TE-toimisto, joka muutamia poikkeuksia lukuunottamatta on jämähtänyt jonnekin 80-90-luvulle ja pikemmin estää työllistymistä kuin tukee sitä. Tässäkin toki sääntely tulee vastaan ja osa idioottimaisimmista käytännöistä tulee laista.

Kasvavat terveydenhuoltokulut, hoidot kehittyvät, ihmisiä hoidetaan entistä vaikeammissa tilanteissa ja väestörakenne aiheuttaa sen, että eläkeläisten määrä pysyy korkeana seuraavat pari-kolmekymmentä vuotta. 

Kuntien ns. lisätyn terveydenhuollon kustannus per asukas (keskiarvo ~4000€) nousee ikäluokittain 65 - 74 +58,4 %, 75 - 84 +263,9 % ja yli 85-vuotiaat +729,4%. 

Koska eläkeläisten määrä lisääntyy, lisääntyvät terveydenhuoltokustannukset vääjäämättä. 

Tähän otetaan päälle se, kuinka erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat uusien hoitomuotojen myötä sekä se, ettei perusterveydenhuoltoon haluta panostaa suhteessa riittävästi, on tässäkin todella merkittävä pommi tikittämässä. 

Koska huono perusterveydenhuollon palveluiden saatavuus johtaa siihen, että sairaudet ehtivät kehittymään akuuteiksi, jolloin niiden hoitaminen on taas todella kallista.

Perusterveydenhuoltoon tulee panostaa nykyistä enemmän, nyt perusterveydenhuolto on jäänyt lapsipuolen asemaan, kun kallis erikoissairaanhoito syö ylimääräiset resurssit. Tulee kunnalle/SOTE-yhtymälle huomattavasti edullisemmaksi hoitaa sairaudet heti kun ne ovat todettavissa ts. saada porukka käymään terveyskeskuksissa ja saada lääkärit ottamaan näistä kopin jo siinä kohtaa. Tähän Sote-uudistus tuonee parannusta, koska koko hoitoketju on silloin yhden toimijan alla, jolloin mahdollisuudet järkevään kokonaisasiakkuuteen sekä potilaan hoitoketjun rationalisointiin ovat olemassa. 

Nyt on aivan järjetöntä, että perusterveydenhuolto on kunnilla ja erikoissairaanhoito sairaanhoitopiireillä. Tämä luo aivan turhia kilpailuasetelmia sekä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä kuinka tehokkaasti kunnanisät ovat saaneet perusterveydenhuollon hoidettua. Lisäksi on vaikea kuvitella pienten kuntien pystyvän hoitamaan näitä, kun Porin kokoisessa kunnassa perusterveyden puolella on jatkuva resurssipula sekä suurin osa lääkäreistä sairaanhoitopiirin listoilla, jolloin kunnalle jää vaihtoehdoiksi lähinnä vuokralääkärien sekä ulkomaalaisten lääkärien käyttö.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat, matalan osaamistason tehtävät vähentyvät ja erittäin korkean osaamistason tehtävät lisääntyvät. Tai oikeammin matalan osaamistason tehtävät siirtyvät teollisuudesta palvelualoille sekä hoiva-alalle. 

Tässä on siirtymä, jonka ratkaisu on erityisen vaikeaa. Kuinka työllistää samaa konetta 30 vuotta käyttänyt tehdasduunari, kun tarjolla on lähinnä hoivatyötä tai muuta "pehmeämpää". Lisäksi kaiken työn vastaanottamisen tulisi aina olla taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömyys.

Siirtyminen teollisesta tuotannosta palvelutuotantoon sekä ainoastaan korkean jalostusasteen tuotantoon on vääjäämätön ja kansantaloudellisesti järkevä. Ei Suomessa ole järkevä kilpailla Intian, Kiinan, Afrikan maiden ym. matalapalkkamaiden kanssa siitä kuka tuottaa mutterit halvimmalla. 

Tällä tiellä emme ole menestyneet vuosikymmeniin, emmekä menesty tulevaisuudessakaan. Suomi menestyy viemällä korkeaa osaamista vaativia tuotteita ja palveluita.

Perustulo voimaan heti. Siirtyminen kuolevalta alalta pois tulee tehdä mahdollisimman helpoksi mm. mahdollistamalla entistä laajemmin opiskelu työttömyysturvalla. 

Lisäksi +50-vuotiaiden työllistämisestä tulee tehdä paljon entistä houkuttelevampaa esim. työllistämistuen kautta. 

Puretaan nykyinen kassajärjestelmä sekä AY-jäsenmaksujen vähennysoikeus (toki sama työnantajapuolella) ja siirrytään ns. yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyyskorvaukseen. On aivan naurettavaa, että kassat jotka maksavat 5,5 % ansiosidonnaisen työttömyysturvan kustannuksista toimivat portinvartijoina. Tämä on myös merkittävä tasa-arvokysymys.

Sääntelyn määrä, työaikasääntely asiantuntijaorganisaatioissa, osakeyhtiölain säätely start-up maailmassa, työllistämisen ilmoitukset, erinäiset lupamenettelyt ym. ym. 

Suomi on sääntelyn luvattu maa ja vaikka periaatteessa kaikki poliitikot puhuvat sääntelyn purkamisen puolesta, on käytännön toimenpiteitä nähty melko vähän (no, nyt saatiin kauppojen aukioloajat vapaaksi, hyvä ensimmäinen askel). Seuraava isompi askel oli tämän vuoden alusta voimaan astunut uusi kirjanpitolaki, joka helpottaa erityisesti PK-sektorin elämää.

Luodaan uusi yhtiömuoto Oy:n ja henkilöyhtiöiden väliin, eli yhtiömuoto joka olisi erillinen oikeushenkilö, mutta jota ei koskisi niin laaja sääntely kuin osakeyhtiötä. Tämä helpottaisi yrittämisen aloittamista sekä start-uppien käynnistämistä. 

Kansallinen tulorekisteri välittömästi tai ainakin nopeutetusti käyttöön, on aivan järjetöntä että nykyisenä sähköisenä aikana sama ilmoitus annetaan pahimmillaan kymmeneen eri paikkaan. 

Muutoinkin sääntelyä tulisi pikemmin purkaa lupayhteiskunnasta kohti ilmoitusyhteiskuntaa. 

Luovutaan yleissitovuudesta, tilalle kansallinen minimipalkka ja minimityöehdot. Lisäksi vahva sekä helposti raportoitava sanktiointi työnantajille jotka yrittävät kiertää tätä.

Verotuksen ohjaavuus ja suoraviivaisuus, verotuksessa on sekä yhteisö- että yksilöpuolella mittava määrä vähennyksiä, joilla ei ole kuin korkeintaan negatiivinen ohjaava vaikutus ja jotka koskevat lähinnä niitä, jotka osaavat niitä riittävän hyvin hakea.

Sama koskee yritystukia, joiden vaikuttavuus on erittäin kyseenalaista ja jotka vääristävät kilpailua.

Verotuksessa tulisi ylipäätään korostaa tehokkuutta, yksinkertaisuutta sekä mahdollisimman pientä tai positiivista ohjaavuutta.

Verotuksessa tulisi myös kannustaa yrittäjyyteen.

Esimerkkinä epäonnistuneesta verotuesta tuulivoiman tariffituki joka on täysin idioottimainen toteutus, tarkoitus lieni saada tuulivoimaosaamista Suomeen sekä tuulivoiman määrää kasvatettua.

Nyt kuitenkin tuen muodon takia tuulivoimatuottajien on järkevintä ostaa mahdollisimman testattua ja koeteltua vanhaa tekniikkaa, sen sijaan että kehityspanoksia ja/tai rahaa ohjautuisi uusien innovaatioiden ostamiseen/kehittämiseen.

Tällä luotiin suora tulonsiirto valtiolta pääomasijoittajille, ulkomaalaisille tuulivoimavalmistajille sekä maanomistajille.

Poistetaan yritystuista kaikki joiden positiivisesta vaikuttavuudesta ei ole vahvaa näyttöä, lopetetaan tuulivoiman tariffitukeminen ja siirrytään esim. parhaiden teknisten ratkaisujen tukemiseen (esim. tuki tuulivoimaloille, jotka tuottavat enemmän kuin mediaanituulivoimala), poistetaan henkilöverotuksesta sekä yhteisöverotuksesta ylimääräiset lisävähennykset.

Parannetaan yrittämisen verotehokkuutta suhteessa ansiotyöhön, erityisesti henkilöyhtiöiden sekä elinkeinonharjoittajien osalta (tässäkin uusi yhtiömuoto ns. kevennetty Oy olisi avainasemassa), nyt verohyöty yrittämisestä on minimaalinen suhteessa palkkatyöhön, jos et toimi osakeyhtiömuodossa.

Lisäksi henkilöyhtiöt ja elinkeinonharjoittajat toimivat henkilökohtaisella riskillä, jolloin epäonnistuminen yritystoiminnassa vie myös yksityisen puolen varat. 

Min 50 % näillä keinoilla saavutettavista säästöistä yhteisöveron ja yrittäjätulon ansiotuloverotuksen laskemiseen. 

Jos nämä eivät riitä, nostetaan perintöveroa sekä kiinteistöveroa, koska näillä ei ole juurikaan ohjaavaa vaikutusta. 

Perintöveron osalta toki yritysten sukupolvenvaihdoksissa voitaisiin ottaa käyttöön ns. Saksan malli, eli jos siirretään sukupolvelta toiselle ulkopuolisia työllistävä yritys ja yritys jatkaa toimintaansa seuraavan viiden vuoden ajan samassa omistuksessa, on sukupolvenvaihdos perintöverovapaa. 

Lisäksi perintöverotuksessa tulisi entistä enemmän tukea yhden sukupolven hyppyä, eli perinnön siirtoa suoraan lapsenlapsille. Nykyisin perinnöt menevät pääosin eläkeläisiltä eläkeläisille, jolloin perintöjen vaikutus kansantalouden toimivuuteen kierrossa olevan rahan suhteen jää vähäiseksi, koska perinnöt kohdistuvat pääasiassa ikäluokkiin joilla on jo varallisuutta. 

Jos perinnöt kohdistuisivat perittävien lapsenlapsiin, olisi kansantaloudellinen vaikutus huomattavasti suurempi, koska perinnönsaajat olisivat keskimäärin nuorempia.

Tästä oma viisisenttiseni siihen kuinka Suomi saataisiin nousuun ja ennen kaikkea tehokkaammaksi yhteiskunnaksi.